Historiikki
Toimintakertomuksista koottua vuosilta 1938-1997. Aluejärjestö perustettiin 17.5.1938 Aluetoimikuntana. Nykymuotoisen Aluejärjestön perustamiskokous pidettiin Kumpulan siirtolapuutarhassa 23.5.1957. Aluejärjestön nykyiset säännöt hyväksyttiin 13.3.2006
1938 - Perustaminen
Aluetoimikunta perustettiin 17.5.1938 Kumpulan siirtolapuutarhassa. Perustajayhdistyksiä olivat Kumpulan, Vallilan, Herttoniemen ja Talin Siirtolapuutarhayhdistykset. Ensimmäinen puheenjohtaja oli V. Puska, Herttoniemi; varapj V. Laine, Kumpula; sihteeri V. Nokireki, Vallila; rahastonhoitaja H j. Nyström, Tali.
Jo vuonna 1938 suunnitelmissa oli helsinkiläisten yhdistysten kesken saada oma yhteinen kerhohuone ja muuna toimintana oli: yhteismatka Tampereelle ja yhdistysten osallistuminen puutarhanäyttelyyn. Suomen Siirtolapuutarhaliitto SSPL avusti Aluetoimikuntaa 500 markan määrärahalla.
1939
Puutarhoissa tapahtuvien korjausten ja uusimisien tähden yritettiin saada kaupungin tulo- ja menoarvioon määrärahaa.
1939 - 1944
Ei ole taltioituna toimintakertomuksia.
1944 - 1945
Aluetoimikunta vastusti siirtolapuutarhamökkien ottamista ja kunnostamista talviasunnoiksi, koska se olisi ollut raskas taka-askel siirtolapuutarhatoiminnalle. Henkilökohtainen lähetystö kävi kaupunginjohtaja Rydmanin ja kiinteistöjohtaja Salovaaran puheilla ja sai asialleen puutarhalaisille myönteisen päätöksen. Järjestö, Aluetoimikunta on yrittänyt rekisteröityä ja muuttaa nimeään mutta ei ole onnistunut.
1954
Kesäjuhla järjestettiin Ruskeasuolla siihen kuuluvine kilpailuineen. Elisabeth Koch siirtyi eläkkeelle ja hänen lähtönsä kunniaksi järjestettiin juhlapäivällinen Kestikartanossa Keskuskadulla.
1955
SSPL:n 25-vuotisjuhlien yhteydessä Aluetoimikunta oli mukana järjestämässä majapaikkoja 300 juhlaan osallistuneelle. Tapahtumaa kutsuttiin myös retkeilypäiviksi.
Kaupunki myönsi Aluetoimikunnalle nuorisoavustusta.
Herttoniemessä pidetyissä kesäjuhlissa kilpailtiin ensimmäistä kertaa Kochin lahjoittamasta kiertopalkinnosta.
1956
Aluetoimikunnan kesäjuhlissa oli jo 1950-luvulla henkiset kilpailut ja urheilukilpailut. Nuorten jokavuotiset kesämatkat alkoivat ja ovat jatkuneet säännöllisesti.
1957
Helsingin Siirtolapuutarhojen Aluejärjestön perustava kokous pidettiin 23.5.1957 Kumpulan siirtolapuutarhassa. Perustajayhdistykset olivat Oulunkylän, Kumpulan, Talin, Herttoniemen, Pakilan, Ruskeasuon ja Vallilan Siirtolapuutarhayhdistykset ja Marjaniemen Ryhmäpuutarhayhdistys.
1958
Aluejärjestön 20-vuotisjuhla järjestettiin 10.8.1958 Oulunkylässä ja samalla pidettiin henkiset- ja urheilukilpailut. Yhteistyössä siirtolapuutarhatoimiston kanssa järjestettiin luentoiltoja. Ensimmäiset helsinkiläisten yhdistysten yhteiset järjestyssäännöt saatiin aikaan ja suunnittelutyöhön osallistui myös siirtolapuutarhatoimisto.
1959
Oulunkylän Spy lähetti Aluejärjestölle kirjeen, joka koski Oulunkylän vuokraa. Tässä yhteydessä tuli esille, että kaupunki olisi ehdottanut yleisten alueiden hoitoa yhdistysten hoitoon, jolloin vuokrat olisivat pysyneet ennallaan.
Aluejärjestö esitti puutarhojen yhteisen kannan kaupungille, että kaupunki edelleen hoitaisi yleiset alueet ja yleisten paikkojen kunnossa pitämisen eikä vuokriin nähden menisi kohtuuttomuuksiin, vaan ottaisi huomioon siirtolapuutarhojen sosiaalisen luonteen kuntalaisilleen.
Kesäjuhlat, lasten retket ja elokuvaillat ovat tulleet jäädäkseen Aluejärjestön toiminnan kuvaan joka vuosi.
1960
Vuokrakysymystä ei ole vielä saatu ratkaistua, asiasta on kirjelmöity monelle taholle ja neuvoteltu kaupungin viranomaisten kanssa.
Suunniteltiin matkaa Ruotsiin ja Norjaan.
Kesällä olivat SSPL:n 30-vuotisjuhlat, henkiset kilpailut ja retkeilypäivät Helsingissä. Majoitus järjestyi kaikille halukkaille Aluejärjestön kautta.
Aluejärjestön avulla vastustettiin Ruskeasuon alueen pirstomista ja toteutusta siirrettäneen ja tyydyttäneen mahdollisimman pieneen lohkomiseen.
1961
Ruotsalaisia vieraita saapui Helsinkiin 42 henkilöä osana Suomen kiertomatkaansa ja heidät majoitettiin Ruskeasuolle. Kesällä 1959 ruotsalaisia vieraili Helsingissä 50 henkilöä viipyen 5 vuorokautta.
34 helsinkiläistä vieraili Tukholmassa ja Uppsalassa kesäkuussa.
1962
Aluejärjestö lähetti kaupunginhallitukselle kirjelmän jänisten ampumiseksi siirtolapuutarhojen alueilla vahinkoa tuottavina.
Aluejärjestö osti liitolle tusinan kahvikuppeja kiitokseksi kun sai korvauksetta pitää kokouksia liiton toimistossa. (Sammatintie 7. toimisto - 17m2).
Aluejärjestö järjesti liittokokoukseen ja retkeilypäiville yhteismatkan Kotkaan sekä nuorten matkan Hämeenlinnaan. Aikuisten matka suuntautui Hämeenlinnaan ja Harvialan taimistoon.
1963
Aluejärjestön 25-vuotista taivalta juhlittiin kesäjuhlan yhteydessä 7.7. Talissa.
Elokuun kuutamossa tehtiin laivaristeily Runebergillä Kaunissaareen 8.8. 239 henkilön voimalla.
Yhteistilauksena tilattiin Hollannista 24 000 tulppaanin sipulia Hollannin ja Hampurin matkan seurauksena. Nuorten matka tehtiin Tampereelle 20.–21.7.
1964
Aluejärjestö suunnitteli kirjelmän lähettämistä Helsingin kaupungille siirtolapuutarha-alueiden aitaamiseksi, mutta asia jäi lepäämään, koska yhdistysten taholta ei jätetty selvityksiä aitaustarpeen laajuudesta.
Kaupungin avustus nuorisotoimintaan 500 markkaa. Kesäjuhla 5.7. Ruskeasuolla. Nuorten matka 23.7. järjestettiin Tammisaareen ja Hankoon. SSPL:n retkeilypäivät 1-2.8 Turussa. Maarianhaminan matka 22.–23.8.
Pikkujoulujuhlaa vietettiin 9.12. Elannon juhlasalissa, joka täyttyi ääriään myöten.
1965
15 helsinkiläistä lähti tutustumaan Tallinnan siirtolapuutarhoihin.
Mustialan matkalle osallistui 149 henkilöä. Nuorten matka oli Suomenlinnan valloitus.
Joulujuhla oli 2.12. Elannon juhlasalissa, jolloin Valio lahjoitti jäätelöt ja Koff juomia, tosin ei päihdyttäviä.
Kaupungin avustus oli 500 markkaa.
1966
Metrosuunnitelmat tulivat ja uhkasivat kolmea aluetta. Aluejärjestö on ryhtynyt kaikin mahdollisin keinoin vastustamaan siirtolapuutarha-alueiden hävittämistä metron tieltä. Samoin on otettu vastustava kanta vuokrankorotussuunnitelmiin nähden.
Käytiin Tukholmassa neuvottelemassa ajankohtaisista ongelmista Tukholman Keskusjärjestön kutsusta.
Kesäjuhla, urheilukisat ja yhteinen matka Tampereelle SSPL:n liittokokoukseen. Samoin järjestettiin yhteisneuvottelu liittokokousasioissa.
Joulujuhlaan Elannon juhlasaliin saatiin lahjoituksena omenia, karamelleja ja jäätelöä.
1967
Aluejärjestö otti yhteyttä Helsingin kaupunginvaltuuston eri ryhmiin ja järjesti yhteisen informaatiotilaisuuden 6.6. hotelli Vallissa. Kaikki ryhmät olivat edustettuina ja myös sanomalehdistö. Yleinen tietoisuus siirtolapuutarha-asioista oli vähäistä.
Helsingin kaupungin Suunnittelulautakunnan kanssa pidettiin yhteisneuvottelu 11.10. koska Marjaniemi oli saanut vain 2 vuoden ja Vallila 3 vuoden vuokrasopimukset. Marjaniemen puolesta oli käyty kova taistelu myös kirjeitse. Kaikki muut alueet saivat 9 vuoden sopimuksen.
Kaupunginvaltuusto oli ottanut esille uusien siirtolapuutarhojen perustamisen.
Retki Kööpenhaminaan 15 henkilöä, nuorten matka Tammelaan 78 henkilöä. SSPL:n Lepaan matkalle osallistui 157 1/2 jäsentä. Kaupungin nuorisoavustus 550 markkaa. Kesäjuhla ja kilpailut sekä pikkujoulujuhla järjestettiin.
1968
Aluejärjestön delegaatio kävi kiinteistölautakunnan pj Erkki Heikkosen luona puhumassa sp-alueiden ongelmista. Erkki Heikkonen lupasi, ettei vanhoja alueita revitä ennen kuin uudet alueet on osoitettu. Helsingissä on jonossa n. 3 000 siirtolapuutarhapalstan haluajaa.
Retki Tammelaan, 63 lasta. Kuopioon 171 henkilöä, Gotlannin ruusuretkelle 40 henkilöä.
Kesä- ja joulujuhlat järjestettiin.
1969
Yhteisneuvottelutilaisuus. Kiinteistölautakunnan pj Erkki Heikkonen selosti nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Kesäjuhla, joulujuhla ja nuorten retki järjestettiin.
1970
Kiinteistölautakunnan pj Erkki Heikkonen selosti 30.6. siirtolapuutarhojen nykytilannetta. Marjaniemen ja Vallilan puutarhojen kohdalla on jatkettu vuokra-aikaa.
Aluejärjestö on ollut mukana SSPL:n 40 vuotisjuhla- ja retkeilypäivä järjestelyissä ja sai Helsingin kaupungilta 6 linja-autoa oppaineen Helsinki-kierrosta varten. 7.-9.7. järjestettiin ryhmämatka Leningrad - Tallinna. Mukana oli 96 henkilöä. Kesä- ja joulu-juhlat pidettiin tavanomaisesti.
1972
SSPL:n retkeilypäivät 5-6.8. Aluejärjestö oli järjestelyissä mukana. Majoitukset ja kestitykset järjestettiin eri yhdistyksissä. 2.-9.7. Unkarin matka. Matkalla oli mukana 41 henkilöä. Matkan aikana Aluejärjestöä kohtasi suuri menetys; puheenjohtaja Juho Kinnunen kohtasi määränpäänsä ryhmämatkan johtajana Budapestissä, missä hänen elämänsä liekki sammui ystävien keskellä.
Ryhmämatka Lepaalle. Mukana oli 65 henkilöä. Kesäjuhlat Ruskeasuolla kilpailuineen. Joulujuhlassa Elannon juhlasalissa oli 221 aikuista ja 63 nuorta.
1973
Aluejärjestö ja kaupunki uudistivat alueiden yhteiset järjestyssäännöt. Kiinteistölautakunnan ja Aluejärjestön välillä oli lukuisia neuvottelutilaisuuksia. Asemakaavaosaston edustajat selostivat uusien sp-alueiden kaavoitusta.
Uuden siirtolapuutarhan perustaminen Pakilan puutarhan viereen on toteutunut ja palstojen jako alkanee 1974. Moottoritiesuunnitelmia on seurattu niiltä osin kuin ne ovat uhanneet sp-alueita. 20.–28.8 tehtiin
Jugoslavian matka. Osallistujia oli 32 henkilöä. 14.–15.7 tehtiin kotimaan kiertomatka Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Nokia-Pori-Turku- Helsinki. Matka oli erittäin onnistunut. Kesä- ja joulujuhlat sekä nuorten matka järjestettiin.
1974
Yhteisneuvottelu kiinteistölautakunnan jäsenille ja siirtolapuutarhatoimiston edustajille, osanottajia 36 henkilöä. Aluejärjestö ja helsinkiläiset yhdistykset ovat keskuudessaan jo alustavasti keskustelleet tulevista vuokrasopimusneuvotteluista.
Veroviraston kanssa on neuvoteltu mökkien verotuksesta. Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa oli neuvoteltu mökkityypeistä. Kesä- ja joulujuhlat järjestetty sekä lukuisia matkoja koti- ja ulkomailla.
1975
Neuvottelutilaisuus kaupunginjohtaja Alasen luona maaliskuussa ja aiheena oli vuokrasopimusten jatkoaika. Valtuustoryhmien puheenjohtajille järjestettiin tiedotustilaisuus 10.9. Talin kerhotalolla, jossa oli neljä siirtolapuutarha-aiheista alustusta.
Yhteistyö Helsingin ja Tampereen yhdistysten kesken on alkanut hyvin. Järjesteltiin Norjan ja kahta Romanian matkaa, nuorten retki, kesä- ja joulujuhlat, kesäteatteri Töölönrannassa.
1976
Vuokrasopimusneuvottelut työllistivät. Aluejärjestö yritti saada 25 vuoden sopimuksia, mutta 7 puutarhaa sai 10 vuoden ja Marjaniemi vain 3 vuoden vuokra-sopimuksen. Vuokrasopimusneuvotteluissa oli ensimmäistä kertaa mukana myös Aluejärjestön edustajia.
Aluejärjestön uudet säännöt on hyväksytty 10.9. oikeusministeriössä.
Helsinki-Tampere yhteistyö jatkuu hyvin ja laajenee. SSPL:n retkeilypäivien järjestelyissä ja majoittamisessa Aluejärjestö oli mukana. Tapahtumat olivat Pakilassa ja Oulunkylässä. Majoitukset olivat myös muualla. Kesä- ja joulujuhlat, nuorten matka ja teatterimatkat kuuluivat myös vuoden ohjelmaan.
1977
Vuosi merkitsi vuokrasopimusten jatkamista. Yhteistyö- ja neuvottelukumppanina Aluejärjestö hyväksyttiin varauksetta. Aluejärjestö otti rohkeasti kantaa Vallilan puutarhaa koskevaan pirstovaan suunnitelmaan.
Ensimmäiset jätekuljetusavustukset saatiin kaupungilta. Kiinteistövirasto ja Aluejärjestö neuvottelivat käymälä-, autolla-ajo- ja viljelypalstakysymyksistä. Kiinteistövirastosta mukana tonttiosastopäällikkö Martti Koivumäki, apulaisosastopäällikkö Kurt Schreiber, kons. Hilkka Aalto ja puutarhateknikko Erkki Levelä ja neuvoja Leena Keto.
Helsinki-Tampere yhteistyö jatkuu neuvotteluin ja urheilukilpailuin. Järjestettiin kesä- ja joulujuhlat, nuorten matka, kaksi Moskovan matkaa ja teatterimatka.
1978
Moottorikatusuunnitelma uhkasi pirstoa Vallilan puutarhaa ja Aluejärjestö järjesti useita yhteydenottoja eri viranomaisten, lautakuntien ja yhdistysten kanssa. Pohjois-Helsingin järjestö- ja yhdistysväki tuki voimakkaasti Vallilan säilyttämistä.
Helsinki-Tampere yhteistyö on vakiinnuttanut paikkansa. Tänäkin vuonna järjestettiin perinteiset kesä- ja joulujuhlat, nuorten matka, teatterimatka ja jne.
1979
Herttoniemi joutui uhanalaiseksi, koska oli tarkoitus muuttaa yleiskaavaa niin, että alueesta olisi tullut rivitaloalue metroradan valmistumisen myötä. Herttoniemen Spy ja Aluejärjestö olivat mukana tarmokkaissa kansalaisliikkeissä ja näin saatiin viheralueiden tuhoamisyritys estettyä.
Perinteiset juhlat ja matkat järjestettiin ja yhteistyö Tampereen kanssa jatkui. Aluejärjestön johtokunta kävi tutustumassa 27.6. Talosaareen mahdollisesti tulevan uuden puutarhan paikkaan. Sipoon kunnan edustajat kävivät tutustumassa Marjaniemen ja Ruskeasuon puutarhoihin 12.9. ja Ruskeasuolla oli järjestettynä lounas vierailijoille.
Perinteiset juhlat ja matkat järjestettiin. Yhteistyö Tampereen kanssa jatkui.
1980
Tänä vuonna Marjaniemen puutarha joutui siirtämisuhan kohteeksi. Talosaareen suunniteltiin Marjaniemelle siirtopaikkaa erittäin alavalle paikalle.
Kasvihuoneen rakentamislupa saatiin puutarhoihin ja myös mökkejä koskevat uudet rakentamisohjeet 27.6. Muilta osin järjestön normaalit toiminnot toteutuivat.
1981
Kaupunginvaltuusto teki päätöksen Marjaniemen ryhmäpuutarhan säilyttämisestä kaupunkikuvassa.
Aluejärjestö järjesti alkukesällä kolme luentoiltaa viljelyyn liittyvistä asioista ja syksyllä yhden järjestötoimintaa käsittelevän luentoillan. Matkat, retket, juhlat ja kilpailut kuuluivat myös kuvaan.
1982
Aluejärjestö jatkoi hyvin alkanutta opintoiltojen sarjaa. Nuorten kaupungilta saama avustus on noussut pikkuhiljaa 1 300 markkaan. Järjestettiin kesä-, ja joulujuhlat sekä nuorten matka. Helsinki-Tampere yhteistyö jatkuu.
1983
Marjaniemen kohdalla oli yhä häilyvä pienennysuhka. Talosaaren suunnitelma sai sipoolaisten taholta kovaa vastustusta. Opintoiltatoiminta jatkui. Kaupungin avustus on noussut 3 000 markkaan.
SSPL:n messuosastolla olivat esittelijöinä helsinkiläiset siirtolapuutarhurit. Kesä- ja joulujuhlat järjestettiin samoin nuorten matka sekä Helsinki-Tampere lentopallo-ottelu.
1984
Aloitettiin neuvottelut uuden vuokrasopimuksen tiimoilta Aluejärjestön ja yhdistysten puheenjohtajien kesken. Opintotoimintaa jatkettiin. Lepaan Puutarhaoppilaitoksen opettajat vierailivat kutsusta helsinkiläisissä siirtolapuutarhoissa. Juhla- ja matkatoiminta oli edellisvuosien kaltaista. Samoin Helsinki-Tampere lentopallokisat.
1985
Taistelu Marjaniemen puutarhan puolesta on jatkunut viranomaisten kanssa. Asukasyhdistykset ja kansalaisjärjestöt ovat liittyneet mukaan.
Neuvoteltiin kaupungilta lastenohjaaja muutamiin puutarhoihin, mutta kokeilu loppui siihen, että lapset eivät olleet kiinnostuneita koko asiasta.
Käytiin neuvotteluja kaupungin kanssa uudesta vuokrasopimuksesta. Matkat, retket, juhlat ja opintotoiminta jatkui entiseen malliin.
1986
Taistelu Marjaniemen puolesta tuotti tuloksen ja kaikki puutarhat saivat 10 vuoden vuokrasopimuksen, josta neuvoteltiin 6 kertaa. Kaupunki tarjosi itsehallintoa, mutta yhdistykset eivät siihen suostuneet. Kaupunki halusi joka tapauksessa rajoittaa mökkien vapaata myyntiä ja myyntihintaa. Aluejärjestö valitti asiasta Uudenmaan lääninoikeuteen. Vuoden loppuun mennessä ei vielä oltu saatu päätöstä. Neuvottelujen lykkääntyminen johtui siitä, ettei kaupungin mielestä ollut tarvetta neuvotella vuokrasopimuksesta tai sen ehdoista. Aluejärjestö painosti kaupungin neuvotteluihin.
Matkoja, retkiä, juhlia ja opintotoimintaa järjestettiin kuten aiemminkin.
1987
Kaupungin vaatimaan mökkien vapaan siirto-oikeuden poistoon tuli hylkäävä päätös, jossa todettiin, ettei Kaupunginhallituksen alaisella päätöksellä ole ratkaistu vuokrasopimuksen ehtoja, vaan ainoastaan hyväksytty vuokranmääräytymisperusteet ja vuokra-aika.
Aluejärjestön toiminta jatkui muilta osin perinteiseen tapaan.
1988
Erkki ja Inga Heikkonen ovat luovuttaneet kiertopalkinnoksi "Pesäänsä puolustava kotka" - veistoksen. Palkintoon laaditaan omat säännöt ja se on tarkoitettu siirtolapuutarhatoiminnan hyväksi ahertaneiden palkitsemiseksi.
Malminkartanoon suunnitteilla olevan siirtolapuutarhan perustamista puoltava kannanotto on lähetetty kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille. Hankkeen vastustajille on pidetty tiedotustilaisuus.
Toiminnallisesti muutoin normaalit kuviot.
1989
Siirtolapuutarhatoimiston päällikkö Pekka Leskinen on esittänyt, että tulevien suurten investointien neuvottelut tulisi käydä Aluejärjestön kautta. Tarkoituksena on tehdä etukäteen suunnitelmia pitemmälle aikavälille. Neuvotteluissa kartoitettiin kuluvan vuoden työt ja tilannetta seurataan. Vuoden 1990 aikana on tarkoitus saada yksi kunnon wc kaikkiin puutarhoihin ja aikaa myöten tarpeen mukaan lisää.
Espoon siirtolapuutarhaprojektin vetäjät vierailivat helsinkiläisissä puutarhoissa.
Järjestettiin normaalisti matkoja, retkiä, juhlia ja opintotilaisuuksia.
1990
Käyty neuvotteluja puutarhatoimiston kanssa eri puutarhoissa tehtävistä töistä. Suurten kustannusten vuoksi työt jakautuvat useille vuosille. Aluejärjestö huolehti SSPL:n 60-vuotisjuhlien järjestelyistä Pakilan ja Klaukkalanpuiston puutarhoissa.
Aluejärjestön kesäjuhla muutettiin kesäkisaksi, koska juhlan järjestelyt tuottivat ohjelmaongelmia jatkuvasti. Kisoissa vain urheilukilpailut. Muun toiminnan osalta normaalikuviot.
1991
Aluejärjestö kartoitti yhdistysten toimintaa Ideapäivänä. Kaupungin nuorisoavustus on noussut 7 000 mk:aan ja jätehuoltoavustus 44,25 markkaan /palsta.
Matkojen, retkien ja opintotoiminnan kannalta tavanomainen vuosi.
1992
Puutarhatoimiston kanssa on jatkuvasti neuvoteltu tehtävistä töistä ja niiden aikatauluista. Oulunkylässä verkkoaitaa jatkettu, Talissa uusittu aitaa ja Kumpulassa uusitaan vesijohtoverkosto v. 1992–1993 aikana.
Kompostointikokeiluja on tehty kahdessa puutarhassa.
Aluejärjestö on ottanut kantaa Helsingin yleiskaava 1992 ehdotuksesta ja lähettänyt Seutukaavaliitolle kirjelmiä puutarhojen säilyttämisen puolesta.
Muun toiminnan kannalta normaali vuosi.
1993
Aluejärjestö ja puutarhatoimisto on aloittanut vuokrasopimusneuvottelut. Kaupungin tarkoituksena on vuokrata alueet yhdistyksille ja yhdistykset vuokraisivat palstat edelleen mökkiläisille. Tämä tietää tosi paljon lisää töitä yhdistyksille. Uusi sopimus alkaisi 1.1.1997. Yhdistystoiminta pyöri muutoin normaaliin tapaan.
1994
Aluejärjestö hoiti SSPL:n liittokokousjärjestelyt Helsingissä 6.-7.8.
Vuokrasopimusneuvottelut jatkuivat tiiviiseen tahtiin. Kaikesta huolimatta normaalit matkat, retket, juhlat ja opinto-toiminta jatkui.
1995
Neuvottelutilaisuus kaupunginjohtaja Alasen luona maaliskuussa ja aiheena oli vuokrasopimusten jatkoaika. Valtuustoryhmien puheenjohtajille järjestettiin tiedotustilaisuus 10.9. Talin kerho-talolla, jossa oli neljä siirtolapuutarha-aiheista alustusta.
Yhteistyö Helsingin ja Tampereen yhdistysten kesken on alkanut hyvin. Järjesteltiin Norjan ja 2 Romanian matkaa, nuorten retki, kesä- ja joulujuhlat, kesäteatteri Töölönrannassa.
1996
Vuokrasopimusneuvottelut saatiin päätökseen ja tuloksena on 6 markkaa/m2 vuokra. Yleisten alueiden hoidosta ei päästy yhteisymmärrykseen, mutta aikaa myöten saatiin kuitenkin kompromissitulos. Muutoin toiminnallisesti normaali vuosi.
1997
Yhdistykset allekirjoittivat vuokrasopimukset ja ensimmäinen vuosi opeteltiin uuden hallintomallin alaisina. Töitä tuli todella paljon lisää yhdistyksille.
Lue lisää historiaa täältä: Yhdistys > Toimintasuunnitelmat ja -kertomukset