Rakennusviraston ohje: Siirtolapuutarhojen yhteiset pelisäännöt

Yksittäisiin siirtola- ja ryhmäpuutarha-alueisiin voi liittyä tämän yleisohjeen lisäksi aluekohtaisia, tarkempia ohjeita, joita tulee noudattaa. Tällaisia ohjeita voivat olla esim. suojelukaavoihin kirjatut ohjeet ja suositukset, hoito- ja kehittämissuunnitelmat tai selvitykset sekä paikallisten siirtolapuutarhayhdistysten omat säännöt.

Ohjeen noudattamista yksittäisillä palstoilla valvoo ja ohjaa siirtolapuutarhayhdistyksen hallitus.Ohjeen sisältö:

Yleisperiaatteet ♦  Aitaaminen ♦  Rakenteet palstalla ♦ Kasvillisuus palstalla

Miksi ohjeita tarvitaan

Siirtolapuutarhat ovat maisemallisesti arvokkaita kohteita ja niiden merkitys virkistys- ja viheralueina on kiistaton. Kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi alueiden ominaispiirteet rakennustaiteen ja maisemakulttuurin kannalta on tärkeätä säilyttää.

Tämän ohjeen tavoitteena on halu säilyttää alkuperäinen siirtolapuutarha-aate, vaalia mökkiperinnettä nykypäivään sovellettuna ja edistää naapurisopua. Jotta ryhmäpuutarha-alueiden luonne ja kokonaisilme säilyisi, myös yksittäisten palstojen ilmeen tulisi säilyä yhtenäisenä.

Yleisperiaatteet

• Pinta-alasta vähintään 2/3 tulee olla viljeltyä tai istutettua puilla, pensailla tai kukkakasveilla. Puolet tästä viheralasta voi olla nurmea.
• Muusta kuin viheralasta voi osa olla kivettyä tai puupinnoitettua. Asfalttia tai muita paikalleen valettuja pinnoitteita ei sallita.
• Maanpinnan luonnollista korkeutta ei saa muuttaa eikä palsta-alueelle saa rakentaa korkeuseroja.
• Palstan pinta- ja sadevesiä ei saa ohjata naapuritontin puolelle eikä tielle.
• Palstan edustalla olevan käytävän reunojen pitäminen puhtaana rikkakasveista oman palsta-alueen leveydeltä tien keskikohtaan asti kuuluu palstaviljelijän velvollisuuksiin. Mikäli käytävän vastapuolella ei ole palstoja, kuuluu koko käytävä palstan kohdalta pitää vapaana rikkakasveista.

Aitaaminen

• Palsta-alue on rajattava kulkuväylää vasten leikatulla pensasaidalla, jonka enimmäiskorkeus on 140 cm ja suositeltu enimmäisleveys 60 cm.
• Pensasaita ei saa kaventaa käytävätilaa. Vaihtoehtona voi olla käytävän puolella puuaita, jonka enimmäiskorkeus on 90 cm. Aidan pitää olla palsta-alueelle hyväksyttyä mallia.
• Aidan viereen käytävän puolelle ei tule istuttaa mitään kasvillisuutta. Palstan puolella voi olla istutuksia, mutta ne eivät saa levitä käytävälle.
• Portin kohdalle voi kasvattaa pensasaitaa korkeamman, kapean pensaskaaren. Pensaskaaren on oltava leveydeltään selvästi korkeuttaan kapeampi.
• Kaneilta ja muilta tuhoeläimiltä saa palstan suojata ympärivuotisesti kevyellä verkkoaidalla (korkeus enimmillään 90 cm). Aidan tulee olla palstan rajojen sisäpuolella, niin ettei käytävä kapene.
• Verkkoaidan voi asentaa myös pensasaidan sisäpuolelle esim. lemmikkieläimien suojaksi. Verkkoaidan materiaalin ja värin on oltava huomaamaton.
• Palstojen väliin jäävän, vapaan huoltokäytävän vähimmäisleveys on 60 cm. Naapurusten tulee yhdessä pitää huoltokäytävä kulkukelpoisena ja puhtaana rikkaruohoista. Huoltokäytävällä ei saa edes väliaikaisesti varastoida mitään.

Rakenteet palstalla

• Jos palstalle halutaan rakentaa pysyviä rakenteita, esim. kasvihuone, katos tai leikkimökki, toimitaan siirtolapuutarhayhdistyksen ja rakennus- viraston sekä rakennusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti.
• Puurakenteisten patioiden tai oleskelupaikkojen pinta ei saa nousta sitä ympäröivän maanpinnan tasosta yli 15 cm.
• Kiveykset on asennettava maanpinnan tasoon.

Kasvillisuus palstalla

• Jokaisella palstalla tulee kasvaa vähintään yksi hedelmäpuu.
• Puut on istutettava riittävän etäälle palstan reunoista. Palstalla ei saa kasvattaa sellaisia kotimaisia, luonnonvaraisia puita tai koristepuulajeja, joiden juuristo levittäytyy palstan ulkopuolelle.
• Puun enimmäiskorkeus on 4,5 metriä.
• Pensasmaisen kasvillisuuden enimmäiskorkeus muualla kuin käytäväreunalla on 170 cm. Yksittäiset pensaat ja vadelma-aita voivat olla enintään 250 cm korkeita.
• Puut ja pensaat eivät saa varjostaa kohtuuttomasti naapuripalstoja.
• Kasvillisuus ei saa levitä palstan ulkopuolelle. Kasvillisuus pidetään halutussa korkeudessa ja muodossa säännöllisesti leikkaamalla.
• Ylipitkiksi kasvaneet puut ja pensaat madalletaan haluttuun korkeuteen vähitellen, 3–5 vuoden kuluessa.
• Pensasaidat pitää leikata juhannukseen mennessä. Leikkaus uusitaan tarpeen vaatiessa.
• Nurmikko tulee pitää 4–12 cm korkeana koko kasvukauden ajan ja leikata säännöllisesti.
• Voimakkaasti leviävät rikkakasvit on kitkettävä tai niitettävä ennen kukintaa.
• Palstan haltija kompostoi viherjätteensä palstan omissa komposteissa.

Siirtolapuutarhat ja ryhmäpuutarhat ovat Helsingin arvokkaita viherkeitaita, joilla on hienot perinteet. Yhteisiä pelisääntöjä noudattamalla alueet säilyttävät myös tulevaisuudessa asemansa kaupunkilaisten virkistyskäytössä.

Rakennusviraston ohje viraston sivuilla.

Rakennusviraston asiakaspalvelu puh. (09) 310 39000
sähköposti: rakennusvirasto@hel.fi, internet: www.hkr.hel.fi